keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Omenankukkia


Henkeäsalpaavan kaunista. Mihin vain katsonkin, omenapuut, päärynät ja luumut kukkivat runsaina. Voitko kuvitella, kaikilla 182 palstalla.






maanantai 21. toukokuuta 2018

Kevätauringossa


On ollut niin lämmintä, että päivät tuntuvat heinäkuisilta. Illat ja yöt ovat vielä koleita, ja siksi on maltettava istutusten kanssa. Ajattelin kyllä tällä viikolla laittaa maahan tuoksuherneiden, elämänlankojen, ruusupapujen ja auringonkukkien siemeniä, jospa ne jo lähtisivät.





tiistai 15. toukokuuta 2018

Toukokuun kukkia

Kevät on vuodenajoista ihan paras, ja tänä vuonna on saatu nauttia hulppeista ilmoista. Tämä näkyy puutarhassakin - jos istuisi päivän paikallaan, varmasti näkisi, miten kaikki kasvaa.


sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Iltaistutukset


Kesäisen lämpöiset päivät saavat kiirehtimään kevätistutusten kanssa - naapurit laittoivat perunat jo viime viikonloppuna. Näin kuumalla jätän mieluusti istutukset iltapuhteelle, on taimillekin parempi.


Perunamaa sai uuden muodon, kun takamaan viljelylaatikot nostettiin paviljongin kulmalle ja penkki tehtiin vanhojen betoniperustusten sisään. Aika matalaksi se nyt jäi, mutta sitä voi halutessa korottaa vaikka ensi kesänä. Multakaan ei ole kehuttavaa, ja hiukan jännällä odottelen, nouseeko sieltä nurmikkoa vai perunanvarsia. Tilaa on nyt kuitenkin reilummin, se on mukavaa. Vasemmalle istutin Annabellaa ja oikealle Siikliä, tässä se nyt lukee.

Uusvanhoista laatikoista toiseen tuli mansikkaa. Viisi Lumotarta ja yksi amppelimansikka, joka on asunut yrttilaatikossa. Nyt saan marjat kivasti suojattua rastailta, hiiriltä ja muilta kiinnostuneilta. Jospa muutaman saisi tänä kesänä omaan suuhun.


Toiseen laatikkoon tuli pari riviä porkkanaa ja yksi punasipulia. Kumpiakin jäi reilusti, joten laitoin niitä vielä valkosipulin kaveriksi tomaattihuoneen viereen. Viime vuonna porkkanat olivat maukkaita, sipulinviljelyä vasta harjoiteltiin.


Yrttilaatikossa talvehtivat hyvin ruohosipuli sekä kaunis köynnöspinaatti. Lisäksi näkyy joko piparjuuren tai inkiväärin lehtiä, ja yksi valkosipuli. Niitä on lisää viereisen laatikon päädyssä, ja muistaakseni kukkapenkissä tai kahdessa.


Kesäkukista istutin sinistä lobeliaa korkeaan kukkatelineeseen, jonka sain hiljattain lahjaksi. Omenapuun pikkukoriin tuli tänä vuonna olkikukka. Siniseen suureen astiaan voisi taas laittaa orvokkeja, ne olivat viime kesänä kauniita.

Istutettua:

Peruna - Annabella
Peruna - Siikli
Porkkana - Nantes 2 siemennauha
Mansikka - Lumotar
Sipuli - Red Baron st

lauantai 5. toukokuuta 2018

Kevätkylvöjä


Onpa mukavat maisemat, ihastelin tehdessäni kylvöhommia. Todellakin toista kuin parvekkeen lattialla kyykistely. Nostin nurmikolle pienen pöydän ja tuolin, suojasin sanomalehdillä ja pistin toimeksi. Ranskalaisia papuja, avomaan kurkkua, auringonkukkia, koristekurpitsaa, kesäkurpitsaa, kehäkukkia, talvikurpitsaa, pinaattia, elämänlankoja, bella de diaa ja kosmoskukkaa. Viitisenkymmentä ruukkua - puolta vähemmän kuin viime keväänä, eli arvatenkin melko sopivasti. Osan ostan taimina ja osan kylvän suoraan kasvupaikalle.

Käytän suuria ruukkuja, joiden pohjamultaan nakkasin vähän kanankakkaa. - Taimi tavoittaa sen juuri niihin aikoihin, kun se alkaa tarvita lannoitusta, näin kurssilla opastettiin. Tarkoitus on välttää ruukusta toiseen siirtelyä, jossa taimet helposti vioittuvat. Mullaksi laitoin luonnonmukaista taimimultaa, josta on viime keväältä hyvä kokemus.

Uusi vinkki on ruukkujen laittaminen kirkkaisiin muovilaatioihin, ja kansi lonkolleen päälle. Altakastelu on helppoa, laatikkoon muodostuu mukava mikroilmasto ja ruukkuja on helppo siirrellä. Saas nähdä miten käy. Verannalla on päivisin parikymmentä astetta lämmintä, yöllä muutama aste.

Ja sitten niitä maisemia.








lauantai 28. huhtikuuta 2018

Kevään iloa

Tätä on niin odotettu.

Krookukset, lumikellot, kevätkaihonkukat, isokevättähdet, posliinihyasintit, sinivuokot. Scillat, maahumalat, talventähdet, mukulaleinikit... Mihin niitä perennapenkkejä tarvitaan?


sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Siirtelyä

siirtelyäTänään oltiin siirtolapuutarhaidean ytimessä - siirreltiin asioita paikasta toiseen.

Paviljongin kulmalla oli hyvää tilaa parille viljelylaatikolle. Toiseen olen suunnitellut mansikkaa, toiseen ehkä porkkanoita tai sipulia. Takamaalla taas oli laatikoita, joissa olen kasvattanut perunaa ja kesäkurpitsaa. Sinne kuitenkin sopisi paremmin yhtenäinen, mittojen mukaan nikkaroitu iso laatikko.

Ensin oli siirrettävä pieni pirja-omenapuu uuteen paikkaan, siperiankurjenmiekan ja kurtturuusun väliin. Jos se menestyy, yritän varttaa runkoon syysviirun oksia, ennen viirusta luopumista. Istutuskuoppa jäi kyllä vähän pieneksi, mutta sinne tuli kuitenkin pollen parasta sekä kalkkia, puutarhamullan sekaan. Jätin puun koholle ja laitoin vielä omaa kompostimultaa ympärille. Vanhasta talikosta tuli napakka tuki.

Viljelylaatikoiden alta muokattiin maata kevyesti. Toivottavasti sanomalehteä tuli riittävästi, etteivät asterit puske läpi. Vadelmanvarsia tuomaan ilmavuutta, kärryllinen perunamaan multaa, toinen viimekesäistä viherkompostia. Multaa, viherkompostia, multaa. Nyt saavat painua pari viikkoa, sitten lisätään tarvittaessa. Päällimmäiseksi tulee kaupan multaa, sitten istutus ja katteeksi hamppupäistärettä.

Ensimmäistä kertaa käytän nyt omaa kompostimultaa. Se on muhinut pari vuotta, mutta sen verran karkeaa, että siviilöin oksankappaleet ja muut joukosta pois. Kompostorit ovat kylmiä eivätkä kovin tehokkaita. Maan sisällä osittain oleva toimisi paremmin, sellaisia naapureilla tuntuu olevan.


Eilen siivosin minttupenkin, porttikärhöt ja särkyneen sydämen. Tänään siperiankurjenmikan, pikkuisen saksankurjenmiekan sekä ukonhatut, joista osan annoin naapurille. Siisti multakerros saa penkit näyttämään niin hienoilta, toivottavasti ravinteitakin on säilynyt.

lauantai 21. huhtikuuta 2018

Hyvät hetket

hyvät_hetket
Niitä on puutarhassa paljon, hyviä hetkiä. Sellaisia, kun pysähdyt ihmettelemään luonnon kauneutta ja ihmeellisyyttä. Tänään sellainen hetki pysähdytti, kun leikkasin porttikärhön kuivia kähäröitä. Aurinko paistoi, linnut lauloivat lennellessään ja oli niin kevät.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Keväsiivousta

kevätsiivousta
Mukava päästä kevättöihin pitkän talven jälkeen. Kaunis kevätviikonloppu olikin, samalla sai ihastella ensimmäisiä pörriäisiä, lintujen kevätkonserttia ja kurkiauran lentoa.

Vadelmista tulee aina niin hienot, kun napsii viime kesänä marjoneet varret pois ja latvoo vielä hujopit kohtuullisen korkuisiksi. Ei millään uskoisi, että loppukesästä tuossa on läpipääsemättömän tuuhea vadelmikko. Tänä kesänä yritän tukea varret v-asentoon niin, että penkin keskelle pääsisi valoa ja sadetta. Jospa uudet versot kasvaisivat sinne, mieluummin kuin ulkopuolelle.

Paviljongin sivustalla kasvaneet sireenit saivat kyytiä. Olisi varmaan kannattanut leikata ne kerralla alas silloin neljä vuotta sitten, kun metsikköä ruvettiin harventamaan. Mentiin kuitenkin oppikirjan mukaan kolmannes vuodessa. Viime kesänä jäljellä oli muutama hujoppi sekä nuoria vesoja, jotka kaatuilivat kummallisesti - perin hassun näköinen kokoelma. Nyt sahattiin kaikki pois.

Siivoilin ruusuja, pensashanhikkia sekä karviaisia. Yhtä ja toista löytyi perennapenkeistäkin. - Onneksi on kunnollinen oksasilppuri, ajattelin. Sainkin lähes kaiken pilkottua, ja kauniit silput jaeltua pensaiden juurelle.

Sitten puutarhurin paras ystävä teki tenän. Avasin koneen, puhdistin ja päättelin, että sama varaosa täytyy vaihtaa kuin pari vuotta sitten. Tulisikohan se jo ensi viikonlopuksi.

Mökin edustan malvikkipenkki on odotellut kivaa reunusta. Ensin suunnitelmaa ja sitten toteutusta. Siitä tuli varsin onnistunut, voisi näyttää hauskalta pihan muissakin perennapenkeissä.

Tulikohan multaa liian reilusti? Ennestäänkin siinä oli talviturvetta, ruusujen suojana. Penkistä pitäisi nousta harmaamalvikin lisäksi kevätkaihonkukkaa, koristekärsämöä sekä joitakin sipulikukkia. Ja kauniit valkeat ruusut, jotka odottavat muuttoa magnolian juurelle.

Ensimmäiset krookukset ovat jo auenneet vuodenaikapenkissä. Niiden lisäksi näkyy lumikelloja, pieniä liloja krookuksia ja muutamia keltaisia talventähtiä.

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Kuka mellasti verannallani?

kuka_mellasti_verannallani

Olipa yllätys kun astuin verannalle tänään. Joku oli juoksennellut pitkin poikin, myllännyt ruusukorissa, kaatanut kellon ja pienviljelijän.

Myös muovisen saappaanalustan kulmasta oli pala irti, mutta se vaatisi jo isomman eläimen, joten päättelin, että olen varmaan itse astunut kulman päälle pakkasella. Ja lohjennut pala on nyt vaan irronnut kunnolla.

Ruusunlehtien joukossa oli hiirenkakkoja, joten syyllinen oli aika helppo päätellä. Harvoin hiiret kuitenkaan tuolla tavoin loikkivat. Itse asiassa jälkiä ei ole näkynyt sen jälkeen, kun korjasin verannan lattian sekä sisällä suuren oksankolon.

Viime viikonloppuna kuitenkin tapasin jälkiä ullakolla, sieltähän harvemmin tulee katseltua ja asukkaita varmasti on. Nostin kierrätyspäivää varten jo alas vanhan lepolassen, jolle meillä ei ole käyttöä. Sen päällä oli kikaleita ja karistelin ne pihalle, kurkistellen samalla, ettei kankaan taitteissa ole pesän alkuja. En kuitenkaan ryhtynyt avaamaan tuolia, vaan nostin sen sisälle.

Olisiko käynyt niin, että tuolin poimuihin olisi kuitenkin jäänyt pesänalku. Lähdettyäni emo olisi kivunnut ullakolta alas sitä etsimään, tippunut ruusukoriin, meuhkannut itsensä sieltä ylös ja sitten juoksennellut pitkin, omaansa etsimässä. Tuoli kun oli oven takana huoneen puolella.

Lakaisin lattian ja päätin olla ajattelematta asiaa tänään sen enempää.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Kevät tekee tuloaan

kevät_tekee_tuloaan
Lumi sulaa vauhdilla auringon lämmittäessä pihaa. Maa on vielä jäässä ja kengät kastuvat vesilammikoissa. Kevään ensimmäiset lumikellot suoristelevat siroja varsiaan, ilma täyttyy lintujen laulusta ja ohikulkijat tervehtivät iloisesti.

Herkullista satoa odotellessa

Olipas mukava puutarhakurssi tänään.Töiden määrä väheni ja sain vahvistusta moneen asiaan, joita olen jo kokeillut.
herkullista_satoa_odotellessa

Siemenet voi kylvää suoraan reilun kokoisiin ruukkuihin, jottei herkkiä taimia tarvitse siirrellä pienistä ruukuista isompiin. Ainakin minun käsissäni ne tuppaavat siirtäessä vioittumaan, ja onhan se aikamoinen hommakin. Myös  taimelan tilantarve on helpompi arvioida, kun käyttää suoraan lopullisia ruukkuja.

Alimmaiseen multakerrokseen voi sekoittaa lannoitetta, vinkkasi toinen kurssilainen. Juuret yltävät siihen suunnilleen niihin aikoihin, kun taimi alkaa tarvita lisäravinnetta. 

Monet kasvit voi kylvää suoraan ulos. Kurkut, kurpitsat, pavut ja persiljan muun muassa, perunoista puhumattakaan.

Vuoroviljely vähentää lannoitustarvetta. Vastaperustettuun laatikkoon laitetaan ensimmäisenä vuonna kasveja, jotka tarvitsevat paljon ravinteita. Toisena vähemmän tarvitsevia, kolmantena köyhässä maassa viihtyviä. Ja neljäntenä maanparannuskasveja, jotka sitovat typpeä ilmasta ja luovuttavat sen maahan.

Idean olen kyllä tiennytkin, mutta tänään ymmärsin asian paremmin.

Samalla voi yrittää toteuttaa sekaviljelyä. Siinä eri malliset ja eri syvyyksiin juuria kasvattavat kasvit tukevat toisiaan. Joskus ihan fyysisestikin, joskus tuhoeläimiä ja kasvitauteja vastaan.

Maan kääntämistä vuosittain ei suositella, riittää kun huolehtii pintaosasta. Näin pieneliöt pysyvät tyytyväisempinä. Toki maa aikaa myöten tiivistyy viljelylaatikoissakin, mutta sitä voi auttaa sekoittamalla saviseen multaan jo alunperin riittävästi hiekkaa ja muuta rakennetta keventävää.

Sadonkorjuuaikaan naatit, lehdet ja varret voi silputa mullan päälle ja käännellä sen sekaan. Näin ravinteet palautuvat maahan.

Puille ja marjapensaille voi laittaa kasteluputken, jotta vesi menee suoraan juurille eikä jää maan pintaan.

Lisäksi voi tehdä rautakangella reiän ja nakata sinne kourallisen sopivaa lannoitetta; varastosta se liukenee vähitellen juuriston käyttöön. Samoin voi tehdä viljelylaatikolle, jos ravinnelisäys on tarpeen.

Monenmonta hyvää neuvoa, vinkkiä ja uutta tietoa sain reppuuni. Pian saakin jo taimikasvatusta aloitella, jahka veranta hieman lämpenee.

Vetäjä: Pihailo, pihailo.fi
Järjestäjä: Vantaan aikuisopisto, ilmonet.fi

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Taitaa tulla kevät

taitaa_tulla_kevät

Kevätaurinko paistaa jo lämpimästi. Sulattelee lumia, kiillottaa hangen pintaa. Sinitaivas, tuntuu kuin sen näkisi ensi kertaa. Verannalla kolmetoista astetta lämmintä, kohta voisi jo siemeniä kylvää. Öisin kuitenkin vielä pakkasia.

torstai 15. maaliskuuta 2018

Lumitaidetta

lumitaidetta
Aurinkoinen maaliskuun päivä, kantavalla hangella pitkät varjot. Viime kesän muistot törröttävät lumesta, vielä on aikaa uuden kasvun alkuun. Oravan jäljet hangella, valon ja varjojen leikki.