lauantai 20. tammikuuta 2018

Talvikettu

talvikettu

Ketunjäljet pihalla ilahduttavat, niitä ei ole liikaa näkynyt. Ensimmäisenä kesänämme ketusta näkyi vilahdus, sen jälkeen parit jäljet talvessa.

Kovin olisi tervetullut vieras. Naapurin tuttavallisen kissan jäätyä auton alle kukaan ei oikein ole jahdannut hiiriä vakavissaan, ellei viimekesän minkkipesuetta lasketa. Ja minkki taas tekee tuhoa linnunpesille, se on kaunis mutta ikävä naapuri.

Hiiriä huomattavasti suurempi vaiva on kaneista, jotka syövät puutarhasta kaiken mitä ei ole suojattu verkoilla tai nostettu mokomien ulottumattomiin. Keittiöpuutarhan verkotus vielä menettelee, mutta kukkapenkeistä tulee vähän pöhkön näköisiä, jos ne kaikki täytyy aidata. Ketuille apajia riittäisi.

Viime keväänä, kun saatiin lunta, oli välillä portilla ruuhkaa. Tänä talvena ei ole paljoa päässyt jälkiä tutkailemaan.

perjantai 19. tammikuuta 2018

Vihdoinkin lunta

vihdoinkin_lunta

Vihdoinkin lunta! Lokakuun lopussa oli yhtenä päivänä, joulukuun alussa yhtenä päivänä, ja nyt taas.

Sopivasti tulikin, tänään on Heikin päivä, jolloin perimätiedon mukaan talvenselkä katkeaa. Vuoden pimein aika alkaa väistyä ja kevään odotus alkaa. Päivä on jo tunnin pidempi kuin jouluna, ja aurinko laskee "vasta" neljältä. Kaunis lumipeite kuitenkin valaisee maiseman nyt ainakin muutamaksi päiväksi.